Milloinkohan ma nousen tasta pystyyn?
Ma olen sellainen surija, etta ensin olen haamu-vaiheessa; en pysty syomaan enka nukkumaan ja oikeastaan kaikki on 'ihan sama'. Sen jalkeen alkaa sellainen vaihe, missa piilotan kivun ja pidan kivaa, tai lahinna olen pitavinani ja touhuan paljon kaikkea. En tieda onko se hyva, mutta se on minun tapani kasitella haavoja. Tallahetkella olo on oksettava, tunnen vielakin liikaa. Haamukipua. Tunnen sen ihmisen hengityksen ja kosketuksen ihollani, haistan hanet, vaikka olen istunut suihkun lattialla tunteja menneiden paivien aikana. Mustelmat vartalossa haviaa, hampaanjaljet poskessa haviaa, mutta miten kauan kestaa, etta asiat paan sisalta haviaa?
Onneksi aamulla lahtee lento, onneksi paasen pois taalta. Onneksi pian paasen rakkaiden seuraan, paasen katsomaan heidan arkeaan, huomaamaan, etta elama jatkuu. En halua, etta minua hyssytellaan tai voivotellaan, koska haluan vain unohtaa, etta siihen olisi mitaan aihetta. Haluan vain mahdollisimman pian pyyhkia taman asian mielestan ja kuvitella ettei sita ikina tapahtunutkaan.
Ensimmaiseksi kun paasen kotiin, todennakoisesti nukun. En ole nukkunut kolmeen paivaan kuin muutaman tunnin yhteensa. Seuraavaksi, olen kiitollinen siita, etta naen kaikki, silla se ei ole enaa niin itsestaanselvaa, etta istun siina heidan kanssaan. Sen jalkeen, aloitan pikkuhiljaa hommaamaan elamaani takaisin, pala palalta. Odotan, etta paasen laittamaan villasukat jalkaan ja syomaan fazerin sinista Miimin kanssa, odotan, etta voidaan istua siina sohvalla katsoen Frendeja, niinkuin mitaan ei olisi ikina tapahtunutkaan. Odotan, etta haistan ensimmaista kertaa pitkasta aikaa pakkasen. Odotan, etta paasen kavelylle koirani kanssa. Odotan sitakin, etta aiti komentaa tyhentamaan tiskikoneen, tai valittaa kun en ole siivonnut kunnolla jalkiani. Olen niin kiitollinen, etta minulla on paikka kotona.
Haluan tassa lopussa korostaa motiivejani kertoa taman asian nain avoimesti teille; Mina en halua, etta kenellekkaan kay nain. Mina olin tyhma, mina lahdin ulos pimealla yksin. ALKAA TE OLKO TYHMIA! Kuten jo alussa totesin, mina en kaipaa voivotteluja enka hae saalia, mina kaipaan sita, etta minut revitaan arkeen takaisin.
Viimeisen kerran; Hyvaa yota taalta italian lammosta.
maanantai 22. lokakuuta 2012
sunnuntai 21. lokakuuta 2012
mama, i'm coming home!
Nyt on sellanen tilanne, etta tama tytto pakkaa laukkunsa ja lahtee takaisin Suomeen. Viime yona tapahtui asioita, joista en valita puhua. Paa on talla hetkella niin tyhja ja samalla sekaisin, etten tieda muuta kun etta pakko paasta kotiin, lennot varataan illalla.
En osaa kuvailla tata oloa. Peilista katsoo mustelmainen ja haavainen morko itkusilmilla, nyt tuntuu silta ettei huulet hetkeen hymyile. Lupaatteko mulle, ettette ikina lahde ulos seikkailemaan yksin pimealla, jos ette tunne paikkaa 100%? Luvatkaa. Mina olin typera ja luulin tuntevani nama paikat ja ihmiset, "ei mulle nyt mitaan voi sattua". Kylla voi. Ja sattui.
En osaa kuvailla tata oloa. Peilista katsoo mustelmainen ja haavainen morko itkusilmilla, nyt tuntuu silta ettei huulet hetkeen hymyile. Lupaatteko mulle, ettette ikina lahde ulos seikkailemaan yksin pimealla, jos ette tunne paikkaa 100%? Luvatkaa. Mina olin typera ja luulin tuntevani nama paikat ja ihmiset, "ei mulle nyt mitaan voi sattua". Kylla voi. Ja sattui.
perjantai 19. lokakuuta 2012
MIKSI!?
Miksi kaikki mita taalla kuuluu radiossa kuulostaa aivan taysin Krikin Kaja Poholta (oli parisen vuotta sitten sellanen hieno ilmio meilla pain), MIKSI!?
Ja miksi pulut nytkyttaa niin typerasti ko ne kavelee, MIKSI!? Eiko ne ymmarra, miten se hervoton nytkytys syo niitten katu-uskottavuutta? Kavelis silleen reteesti vaan pomppimalla niiko muut.
..ja miksi piti nukkua 14h viimeyona, tanaan en kuitenkaan saa mitaan muuta aikaseksi ko naita fiksuja ajatuksia..
Hauskaaa perjantaita tyypit, bailatkaa rajusti ja rakastakaa makkaraa (ihan vaikka taman vuoksi) !
pusipusipusiiiiiiii !
Ja miksi pulut nytkyttaa niin typerasti ko ne kavelee, MIKSI!? Eiko ne ymmarra, miten se hervoton nytkytys syo niitten katu-uskottavuutta? Kavelis silleen reteesti vaan pomppimalla niiko muut.
..ja miksi piti nukkua 14h viimeyona, tanaan en kuitenkaan saa mitaan muuta aikaseksi ko naita fiksuja ajatuksia..
Hauskaaa perjantaita tyypit, bailatkaa rajusti ja rakastakaa makkaraa (ihan vaikka taman vuoksi) !
pusipusipusiiiiiiii !
torstai 18. lokakuuta 2012
All I ever wanted, all I ever needed
Voi elama, hirvea vimma olisi uudistua jotenkin ja sormet syyhyten taalla kerailen erinaisista liikkeista kaikkea ostoskoriin, mutta poistun aina sivuilta tyhjin kasin. No money, no funny! Loysin esimerkiksi aivan ihanan sivun jossa myydaan kosmetiikkaa aarimmaisen halvalla, sielta olisin tilannutkin jotain, mutta toimitusmaissa ei ollut italiaa jostain syysta. Kaykaa te edes tilaamassa, tilatkaa munkin edesta, linkin saatte tasta! En tieda johtuneeko meikki-innostukseni (joka muuten ei nay naamasta, viikko meikitta, woppidoo!) siita, ko tassa eilen eksyin erilaisten meikkivideoitten pariin aina yhta ihanassa youtubessa. Siella muuten on aivan uskomattomia juttuja, jarjestaispa joku mun miljoonista italianystavista Halloween-bileet, tahtooo meikata!
Tassa aivan uskomaton nainen, hanta olen katsellut nama paivat!
Toisesta liikkeesta, jota ystavani Mynde suositteli, sisalsi mielettoman hienoja vaatteita, kenkia ja asusteita! Sielta loytyikin mm. kengat jotka haluaisin, paakallovillapaita ja sun muuta ihanaa. Huhhuh! Jos sita rahaa olisi niin voin kertoa etta ei olisi kauaa!
Kuvat nakyy vahan niin ja nain, mutta eikohan siita jonkin verran ymmarra. Nama ihanuudet loytyy siis taalta. "Se Oikea" (takki) on pysytellyt viela piilossa, mutta tiedan tarkalleen millaisen haluan; metsanvihrean sellaisen armyhenkisen "valimallitakin", jospa se taalta loytyisi. Sit kans uudet maiharit on hakusessa, mutta niita nayttaa taalla olevan onneksi!
Tassa aivan uskomaton nainen, hanta olen katsellut nama paivat!
Toisesta liikkeesta, jota ystavani Mynde suositteli, sisalsi mielettoman hienoja vaatteita, kenkia ja asusteita! Sielta loytyikin mm. kengat jotka haluaisin, paakallovillapaita ja sun muuta ihanaa. Huhhuh! Jos sita rahaa olisi niin voin kertoa etta ei olisi kauaa!
 |
| siis kattokaa nyt? AH! |
 |
| villapaituli, aivan ihana. |
Pahoittelut joutavanpaivaisesta paivityksesta, mutta kaykaa oikeasti kurkkaamassa sivuille, joita tassa juurikin suosittelin! Heippatihei!
tiistai 16. lokakuuta 2012
Lahettakaa minulle kirjoja
Varsinaisestihan olen niin tympaantynyt kamerattomuuteeni, joka jatkuu jatkumistaan, etten ole viitsinyt pitkastyttaa teita pitkilla teksteillani ja turhanpaivaisilla asioilla, koska kuitenkin haluaisitte nahda reissuani kuvina! Mutta jos mina edes hieman valottaisin kuulumisia!
Seuraavan kerran postaan vasta kun omistan kuvamateriaalia, nama kirjoitukset ovat aarimmaisen tylsia! Nyt meinasin juoda vahan lisaa teeta, kuumeinen olo nimittain kolkuttelee. Syysflunssa se on nakojaan taallakin!
Pushei!
Lauantaina aamusta paasin kaymaan Firenzen keskustakeskustassa ja voin sanoa etta VAU! Markkinat oli paheet, loysin varmaan jokaiselle kaverilleni miljoona tuliaista, ja itsekkin meinasin menna sekaisin tavaran maarasta vaikken varsinaisesti mikaan shoppailija olekkaan. Kaytiin myos katsomassa Duomo, ja voin kertoa etta oli henkea salpaava, huhhuh! Kylla mina siina kannykallani (....) muutaman kuvan rapsin, mutta paatin etta menen kunnolla kuvaamaan kameran saatuani. Mulla ja Firenzella on juurikin taysin se vaihe, ko ollaan seurusteltu se melkein pari viikkoa; kokoajan loytyy ihania uusia puolia, ah! Millonkohan ne alkaa kyllastyttamaan?
Tosiaan, oon aika paljon taalla ollessani lukenut, ja nyt on niin, etta kirjat alkaa loppua. Olen mm. lukenut Harrry Potter & puoliverinen prinssi kolme (3) kertaa. On tullut myos luettua Sofi Oksasen Puhdistus ja Aloitettua Taalla Pohjan Tahden Alla-trilogia. Kirjat on hyvia mutta haluan lisaa (otsikkoon viitaten)!
Sunnuntai iltana katsoin pyhassa yksinaisyydessani Monty Pythonin Life of Brianin ja onhan se hyva. Sita katsellessa mieleni valtasi elaman suuret kysymykset; Kayttivatko muinaiset roomalaissotilaat, jotka kirmailivat minimekossaan ja harjat kyparissaan, ollenkaan mitaan alushousujen kaltaisia, vai antoivatko he koko komeuden heilua paljaana minihamostensa alla? Mmmm, pyllyja. Toinen elokuva minka katsoin samaisena yona oli Someone like it hot, jota tahditti mm. aina niin ihana Marilyn Monroe! Uskomaton nainen uskomattomalla ulkonaolla! Saali miten ns. ihanteellinen naisvartalomalli on muuttunut vuosien saatossa.
Katsokaa rakkaat ihmiset, en voi muuta kun suositella!
Tosiaan, oon aika paljon taalla ollessani lukenut, ja nyt on niin, etta kirjat alkaa loppua. Olen mm. lukenut Harrry Potter & puoliverinen prinssi kolme (3) kertaa. On tullut myos luettua Sofi Oksasen Puhdistus ja Aloitettua Taalla Pohjan Tahden Alla-trilogia. Kirjat on hyvia mutta haluan lisaa (otsikkoon viitaten)!
Sunnuntai iltana katsoin pyhassa yksinaisyydessani Monty Pythonin Life of Brianin ja onhan se hyva. Sita katsellessa mieleni valtasi elaman suuret kysymykset; Kayttivatko muinaiset roomalaissotilaat, jotka kirmailivat minimekossaan ja harjat kyparissaan, ollenkaan mitaan alushousujen kaltaisia, vai antoivatko he koko komeuden heilua paljaana minihamostensa alla? Mmmm, pyllyja. Toinen elokuva minka katsoin samaisena yona oli Someone like it hot, jota tahditti mm. aina niin ihana Marilyn Monroe! Uskomaton nainen uskomattomalla ulkonaolla! Saali miten ns. ihanteellinen naisvartalomalli on muuttunut vuosien saatossa.
Katsokaa rakkaat ihmiset, en voi muuta kun suositella!
Seuraavan kerran postaan vasta kun omistan kuvamateriaalia, nama kirjoitukset ovat aarimmaisen tylsia! Nyt meinasin juoda vahan lisaa teeta, kuumeinen olo nimittain kolkuttelee. Syysflunssa se on nakojaan taallakin!
Pushei!
perjantai 12. lokakuuta 2012
tutti i tipi di pelle
Kaksi kaunsta nasta ajaa skootterlla lapi Firenzen keskustan. Tuuli hulmuaa hiuksissa, vanhat rakennukset kohoavat jylhina ja oinen lampo hivelee viela hetken heidan kasvojaan. Huulille nousee kaino hymy miesten katsellessa pitkaan heita, kuinka imartelevaa. Skootteri lipuu asfalttia pitkin kuin rakastavaisten kadet toistensa iholla yon pimeina tunteina, kaikki on kaunsta. Kaupungin valot luovat helminauhaa Firenzen kuulaalle iholle ja kaikilla on rauhallsta olla. Miten seksikasta..sensuellia.. ja suoraan kuin elokuvista.
Ai etta miten tama oikeasti meni? Noh;
Kaunis nainen ajaa skootterilla lapi Firenzen keskustan kyydissaan matovalasta muistuttava suomalainen. Tuuli hulmuaa kuskin hiuksissa, takana olevalla hulmuaa tasan tarkkaan vain pitsipaita (ja kaksoisleuka) ja sehan sitten hulmuaakin oikein korvissa asti paljastaen hanen kauniin tiimalasivartalonsa, eikun hetkinen! Hymy tavoittaa kuskin huulikaaret, takana istuva kiljuu seksikkaan sensuellisti valilla kauhusta, ja kylla, miehet (ja kaikki muutkin, koiratkin) katsovat pitkaan heidan peraansa. Taisin mainta viime postauksessa jotain tasta liikenteesta? Nyrkit puristuu rystyset valkeina skootterin runkoon, paskat helminauhasta, silmia on pidettava kiinnii! Kylla, rauhallista, seksikasta ja sensuellia. Suoraan kuin Uuno Turhapurosta.
Tanaan siis kavimme Ilarian ystavien luona viettamassa iltaa. Porukkaa oli sankoin joukoin Firenzen ydinkeskustassa sijaitsevassa vanhassa kaksiossa. Iltaan sisaltyi ruokaa ja viinia. Ruoka oli mieletonta ja sita oli paljon, minulla tosin ei ollut hajuakaan mita syon, sen verran sain selville etta alkupaloissa teemana oli tonnikala monissa eri muodoissa. Paaruokana oli, tattadadaaa, pastaa! Varmaan ainut keskustelu mita illan aikana ymmarsin oli, ko ihmiset heittivat aarimmaisen hyvaa lappaa aiheenaan pastafari. Jep! Mutta ilta oli oikein mukava kokonaisuudessaan, voi kunpa suomessakin vietettaisi aikaa noin.
Kuten varmaan olette jo huomanneet, en ole laittanut itse ottamiani kuvia sitten tanne tulon ja tassapa on pieni arvoitus! En ota kuvia koska; a) en omista kameraa b) omistan kameran mutten viitsi leikkia turistia c) olen oikeasti Sotkamon Tipaksella ja huijaan vaan teita kaikkia!
Oikea vastaus on C. Vai sittenkin A? Noh, paatelkaa itse! ((huomenna ostan kameran e-baysta)
Buena notte vaan kaikille, palataan asiaan!
ps. Ei mitaan hajua mita otsikko meinaa, mutta se lukee minun taalta ostaman kasvomaidon etiketissa ja se on koomisen nakoinen. Tui Tui!
 |
| kylla, otin itse kuvan! (kiitos google) |
Ai etta miten tama oikeasti meni? Noh;
Kaunis nainen ajaa skootterilla lapi Firenzen keskustan kyydissaan matovalasta muistuttava suomalainen. Tuuli hulmuaa kuskin hiuksissa, takana olevalla hulmuaa tasan tarkkaan vain pitsipaita (ja kaksoisleuka) ja sehan sitten hulmuaakin oikein korvissa asti paljastaen hanen kauniin tiimalasivartalonsa, eikun hetkinen! Hymy tavoittaa kuskin huulikaaret, takana istuva kiljuu seksikkaan sensuellisti valilla kauhusta, ja kylla, miehet (ja kaikki muutkin, koiratkin) katsovat pitkaan heidan peraansa. Taisin mainta viime postauksessa jotain tasta liikenteesta? Nyrkit puristuu rystyset valkeina skootterin runkoon, paskat helminauhasta, silmia on pidettava kiinnii! Kylla, rauhallista, seksikasta ja sensuellia. Suoraan kuin Uuno Turhapurosta.
Tanaan siis kavimme Ilarian ystavien luona viettamassa iltaa. Porukkaa oli sankoin joukoin Firenzen ydinkeskustassa sijaitsevassa vanhassa kaksiossa. Iltaan sisaltyi ruokaa ja viinia. Ruoka oli mieletonta ja sita oli paljon, minulla tosin ei ollut hajuakaan mita syon, sen verran sain selville etta alkupaloissa teemana oli tonnikala monissa eri muodoissa. Paaruokana oli, tattadadaaa, pastaa! Varmaan ainut keskustelu mita illan aikana ymmarsin oli, ko ihmiset heittivat aarimmaisen hyvaa lappaa aiheenaan pastafari. Jep! Mutta ilta oli oikein mukava kokonaisuudessaan, voi kunpa suomessakin vietettaisi aikaa noin.
Kuten varmaan olette jo huomanneet, en ole laittanut itse ottamiani kuvia sitten tanne tulon ja tassapa on pieni arvoitus! En ota kuvia koska; a) en omista kameraa b) omistan kameran mutten viitsi leikkia turistia c) olen oikeasti Sotkamon Tipaksella ja huijaan vaan teita kaikkia!
Oikea vastaus on C. Vai sittenkin A? Noh, paatelkaa itse! ((huomenna ostan kameran e-baysta)
Buena notte vaan kaikille, palataan asiaan!
ps. Ei mitaan hajua mita otsikko meinaa, mutta se lukee minun taalta ostaman kasvomaidon etiketissa ja se on koomisen nakoinen. Tui Tui!
torstai 11. lokakuuta 2012
HE'S ALIVE!
Buongiorno rakkaat ystavat, taalla ma espressokupposen ja mozzarellatomaattischiaccian (OMNOM!) aarelta kirjoittelen mafiosoviikset vapattaen! tai no, unohdetaan ne viikset. Ulkona on natti ilma ja mulla ratkeaa leukapielet kohta tahan leipaan (talle tuli hiukkasen kokoa). Ajattelin kertoa teille nyt hieman elamastani taalla nain yleisestiottaen, etta saan senkin pois alta ja voin jalleen lopista tanne realistisessa ajassa hopinoitani!
Saavuin paikanpaalle siis lauantaina yolla raskaan paivan jalkeen ja heti lentokoneesta astuttuani koin lamposhokin, noin kymmenisen astetta lamminta enemman ko suomessa. ja taalla oli viela yo. Kuten jo eilisessa postauksessani kerroin, matkalaukkuja ei kuulunut ja sainkin ne eilen vasta perille. Vaatteet oli litimarkia ja pikkusiskon tekemat piirrustukset pilalla, ei voi muuta ko kiitella oikein kovasti. Mutta onneksi tuli edes perille. Mina asun 1920-luvulla rakennetussa kerrostalossa Gabriellen ja Eleonoran, seka 14-vuotiaan kuuron dalmatialaisen Argon ja Saapasjalkakissan (en tieda hanen nimeaan, mutta on aivan kuin ilmetty Shrekin kisuli! Viihtyy jostain syysta meikalaisen vieressa) kanssa, mutta en nae naita ihmisia paljon ollenkaan, joten on kuin asuisin yksin. Taalla on muutenkin kaikki rakennukset vanhoja ja ruskeita. Miksi ihmeessa ne on ruskeita!? Sisalla kaveliksitaan kengat jalassa eika vaivauduta menna ulos asti tupakalle, siihen meikan on jotenkin hankala tottua. Varsinkin ko yhdella parvelleella ollessa alhaalla nakyy persikkapuu! (Meikaa allottaa ko taalla on niin paljon oliivipuita, hyi en tykkaa)
En ole viela paassyt kaymaan vanhassa keskustassa koska en ole kerinnyt. Viitsinyt? Okei, en ole uskaltanut lahtea yksin hortoilemaan. Lahiymparistossa osaan jo liikkua suht reippaasti ja yksi lempparipaikoistani on tassa lahella oleva pulupuisto. Tai siis enhan mina tieda mika se puisto oikeasti on, mutta ainakin siella on paljon kyseisia otuksia. Taalla on joka kulman takana leipomoita tai gelato-kojuja, ja en voi sanoin kuvailla miten uskomatonta tavaraa niista saa, huhhuh! Ja mahan oon yleisesti niin eteva, etta bonzornot sun muut lahtee jo sujuvasti asioidessa. Sateisina paivina, kun ulkona olo on verrattavissa hoyrysaunassa istumiseen, hengailen sisalla pohdiskellen mielenkiintoisia asioita. Mikaan ei pirista sade paivaa Firenzessa kuin Maarit Salinin ja Ismo laitelan seksikohtaus. Terve!
Nyt on kaiken kaikkiaan vahan sellainen fiilis etta jaan tanne pysyvasti. Mutta en vapaasta tahdostani. Ja todennakoisesti multiin. Nakisitte taman liikenteen, jotain ihan jarkyttavaa! Tama tuhansien skoottereiden maa!
Enpas taida enempaa laryta tahan silla tekstia on jo riittamiin. Olen todella onnellinen kuvattomuudesta, mutta jospa asia korjaantuisi jotenkin. Ja loppuun viela nain asiasta kukkaruukkuun; eilen tuli palautetta etta blogini on epaselva ja fontti hankalaa lukea, onko teidan mielestanne nain? Silla jos on, pyrin hetimiten korjaamaan vaaryyden !
Loppuun viela rakkauskappale, nostakaa jalat poydalle, hollatkaa slipoverinne kaulusta, juokaa kuppi kahvia ja kuunnelkaa kipale! Rakkautta teille taalta paljonpaljonpaljon! xoxoxo
P.S. Otsikon tarina tiivistettyna; Albert Einstein kaveli vastaan kadulla, meinasin tukehtua. Pyysin hanta yhteiskuvaan mutta puhelimesta oli akku loppu. Jamppa vaan naureskeli etta eipa ollu ensimmainen kerta. Mika yhdennakoisyys!
 |
| kylla, otin taman kuvan mielikuvituskamerallani...! (kiitos google) |
Saavuin paikanpaalle siis lauantaina yolla raskaan paivan jalkeen ja heti lentokoneesta astuttuani koin lamposhokin, noin kymmenisen astetta lamminta enemman ko suomessa. ja taalla oli viela yo. Kuten jo eilisessa postauksessani kerroin, matkalaukkuja ei kuulunut ja sainkin ne eilen vasta perille. Vaatteet oli litimarkia ja pikkusiskon tekemat piirrustukset pilalla, ei voi muuta ko kiitella oikein kovasti. Mutta onneksi tuli edes perille. Mina asun 1920-luvulla rakennetussa kerrostalossa Gabriellen ja Eleonoran, seka 14-vuotiaan kuuron dalmatialaisen Argon ja Saapasjalkakissan (en tieda hanen nimeaan, mutta on aivan kuin ilmetty Shrekin kisuli! Viihtyy jostain syysta meikalaisen vieressa) kanssa, mutta en nae naita ihmisia paljon ollenkaan, joten on kuin asuisin yksin. Taalla on muutenkin kaikki rakennukset vanhoja ja ruskeita. Miksi ihmeessa ne on ruskeita!? Sisalla kaveliksitaan kengat jalassa eika vaivauduta menna ulos asti tupakalle, siihen meikan on jotenkin hankala tottua. Varsinkin ko yhdella parvelleella ollessa alhaalla nakyy persikkapuu! (Meikaa allottaa ko taalla on niin paljon oliivipuita, hyi en tykkaa)
En ole viela paassyt kaymaan vanhassa keskustassa koska en ole kerinnyt. Viitsinyt? Okei, en ole uskaltanut lahtea yksin hortoilemaan. Lahiymparistossa osaan jo liikkua suht reippaasti ja yksi lempparipaikoistani on tassa lahella oleva pulupuisto. Tai siis enhan mina tieda mika se puisto oikeasti on, mutta ainakin siella on paljon kyseisia otuksia. Taalla on joka kulman takana leipomoita tai gelato-kojuja, ja en voi sanoin kuvailla miten uskomatonta tavaraa niista saa, huhhuh! Ja mahan oon yleisesti niin eteva, etta bonzornot sun muut lahtee jo sujuvasti asioidessa. Sateisina paivina, kun ulkona olo on verrattavissa hoyrysaunassa istumiseen, hengailen sisalla pohdiskellen mielenkiintoisia asioita. Mikaan ei pirista sade paivaa Firenzessa kuin Maarit Salinin ja Ismo laitelan seksikohtaus. Terve!
Nyt on kaiken kaikkiaan vahan sellainen fiilis etta jaan tanne pysyvasti. Mutta en vapaasta tahdostani. Ja todennakoisesti multiin. Nakisitte taman liikenteen, jotain ihan jarkyttavaa! Tama tuhansien skoottereiden maa!
Enpas taida enempaa laryta tahan silla tekstia on jo riittamiin. Olen todella onnellinen kuvattomuudesta, mutta jospa asia korjaantuisi jotenkin. Ja loppuun viela nain asiasta kukkaruukkuun; eilen tuli palautetta etta blogini on epaselva ja fontti hankalaa lukea, onko teidan mielestanne nain? Silla jos on, pyrin hetimiten korjaamaan vaaryyden !
Loppuun viela rakkauskappale, nostakaa jalat poydalle, hollatkaa slipoverinne kaulusta, juokaa kuppi kahvia ja kuunnelkaa kipale! Rakkautta teille taalta paljonpaljonpaljon! xoxoxo
P.S. Otsikon tarina tiivistettyna; Albert Einstein kaveli vastaan kadulla, meinasin tukehtua. Pyysin hanta yhteiskuvaan mutta puhelimesta oli akku loppu. Jamppa vaan naureskeli etta eipa ollu ensimmainen kerta. Mika yhdennakoisyys!
keskiviikko 10. lokakuuta 2012
MATKUSTAN YMPARI MAAILMAAA!!
Rakkaat ystavat, MA OLEN TAALLA VIIMEIN!! pahoittelen kirjoitukseni vajaavaisuutta, mutta eikohan tama kuvasta kirjoittajaansa aika hyvin. Minulla on ainakin miljoona juttua, mutta aloitan alusta; Sensuroimattoman idiootti matkapaivakirjani! uuuuuuu
ps. nauttikaa miljoonista kuvista.
061012
Oulu-Helsinki-Frankfurt-Firenze
Oulu
Suussa maistuu oksennus ja kadet tarisee. Ei mikaan tyylikkain aloitus meikalaisen maailmanvalloitukselle, mutta kukin tyylillaan. Ehka tama tarina ja vihertavyys voi olla jonkun mielesta itsenaisen naisen merkki. Yksinaista, hyvin yksinaista. Onneksi tuossa edessa istuu mies jolla on Hello Kitty- tennarit, ne vahan piristaa. Pelottaa. Oulun lentokentan pihalla aiti joutui lahes repimaan mut autosta, jalat ei toiminu, tuntu ko olis koko keskushermosto ollu lamaantunu. Meikan kasitys mukavuudesta ei vaan satu tiivistymaan sanaan lentokone. Hrrrrr! Jos tama oulun minimaalinen kentta jo aiheuttaa tallaisia savareita niin ma odotan innolla Frankfurttia. tai sitten en.
Helsinki
Oaaaa duutsoneitten jukka, miten herkullista.
Franfurt
On meika kylla ihme akka; mita isommaksi lentokentat muuttuu, sita helpommin ma loydan perille ja oon coolimpi ko itse muumien jaarouva. Mutta jaatavuudesta puheenollen, tama Franfurtin lentokentta.. Voisimpa sanoa etta tama on ko pieni kyla, mutta ko nain isoa kylaa sanottais varmaan jo kaupungiksi. vaha niiko kuhmoa. Mutta kylla kaenuun tyttoa nyt hammentaa! Lennot on menny yllattavan hyvin, silla olen matkojen ajaksi teleportannut itseni tylypahkaan! Enka edes itkeny, raivonnu, oksentanu tai kuollu koneessa. Tai no, vahan paasi ehka sellainen naisellinen pikkukyynel ko lahettiin oulusta nousemaan. Mut nythan meika on jo vanha konkari! On se kieltamatta ihan hienoa katella pilvia ylhaalta pain. Siis aina sen sekunnin ko erehtyy vahingossa katsomaan ulos ikkunasta. Taalla Saksassa on ihanan inhimilliset limpparipullot, iha niiko meillaki vanhaan hyvaan aikaan, MUTTA ihan itseni kunniaksi taidan nauttia yhden (1) saksalaisen olusen koska a) se on rrrraivohyvaa ja b) se on lahes halvempaa ko kahvi! Hihi!
Miten on mahdollista etten vielakaan tajua olevani lahdossa? Tai etta lahdin jo itseasiassa..
Tosi kiva ko ei oo sita kameraa :) en voi ottaa itestani sellasia ihania moi-oon-tas-lentokentalla-kuvia itsestani, surullista!
Sanoin asken terve kajaanilaiselle ystavalleni. Paitsi etta han oli saksalainen eika kajaanlainen. Eika edes meikan ystava. Huomaa olleensa liikenteessa aamukuudesta, eika oo mitenkaan mieletonta odotella yksin lentoa 5h. Sitapaitsi sorruin oluen tilasta kahviin, miten pahaa voi kahvi olla?! Hyi.
Jee en oo yksin enaa. Nyt taalla on varmaan miljoona kiinalaista mun kanssa. Banzai tai jotain.
* * * * *
Lentokoneen ikkunoista alkaa pilkehtia mustan seassa kultaa. Alla avautuu Italia. Varmaan yksi elamani hienommista tunteista valehtelematta. Ciao Firenze, ollaan sopivat toisillemme, jooko?
Mutta ei, eihan meikalaisen tarina tietenkaan voi paattya noin imelasti; lohduttaako yhtaan etta minun (ja niiden kiinalaisten) laukut on paikassa X ja me paikassa Y, siinapa sitten heidan kanssaan jonotellaan lost&foundiin. villapaidassa. hiki. Mutta vihdoinkin perilla!
HHI! nain meni mun matkani, oli aika jarkyttava paiva. Mutta mulla on mielettomasti kerrottavaa ja kaikkea, palataan astialle huomenna!
Ciao! xoxox
ps. nauttikaa miljoonista kuvista.
061012
Oulu-Helsinki-Frankfurt-Firenze
Oulu
Suussa maistuu oksennus ja kadet tarisee. Ei mikaan tyylikkain aloitus meikalaisen maailmanvalloitukselle, mutta kukin tyylillaan. Ehka tama tarina ja vihertavyys voi olla jonkun mielesta itsenaisen naisen merkki. Yksinaista, hyvin yksinaista. Onneksi tuossa edessa istuu mies jolla on Hello Kitty- tennarit, ne vahan piristaa. Pelottaa. Oulun lentokentan pihalla aiti joutui lahes repimaan mut autosta, jalat ei toiminu, tuntu ko olis koko keskushermosto ollu lamaantunu. Meikan kasitys mukavuudesta ei vaan satu tiivistymaan sanaan lentokone. Hrrrrr! Jos tama oulun minimaalinen kentta jo aiheuttaa tallaisia savareita niin ma odotan innolla Frankfurttia. tai sitten en.
Helsinki
Oaaaa duutsoneitten jukka, miten herkullista.
Franfurt
On meika kylla ihme akka; mita isommaksi lentokentat muuttuu, sita helpommin ma loydan perille ja oon coolimpi ko itse muumien jaarouva. Mutta jaatavuudesta puheenollen, tama Franfurtin lentokentta.. Voisimpa sanoa etta tama on ko pieni kyla, mutta ko nain isoa kylaa sanottais varmaan jo kaupungiksi. vaha niiko kuhmoa. Mutta kylla kaenuun tyttoa nyt hammentaa! Lennot on menny yllattavan hyvin, silla olen matkojen ajaksi teleportannut itseni tylypahkaan! Enka edes itkeny, raivonnu, oksentanu tai kuollu koneessa. Tai no, vahan paasi ehka sellainen naisellinen pikkukyynel ko lahettiin oulusta nousemaan. Mut nythan meika on jo vanha konkari! On se kieltamatta ihan hienoa katella pilvia ylhaalta pain. Siis aina sen sekunnin ko erehtyy vahingossa katsomaan ulos ikkunasta. Taalla Saksassa on ihanan inhimilliset limpparipullot, iha niiko meillaki vanhaan hyvaan aikaan, MUTTA ihan itseni kunniaksi taidan nauttia yhden (1) saksalaisen olusen koska a) se on rrrraivohyvaa ja b) se on lahes halvempaa ko kahvi! Hihi!
Miten on mahdollista etten vielakaan tajua olevani lahdossa? Tai etta lahdin jo itseasiassa..
Tosi kiva ko ei oo sita kameraa :) en voi ottaa itestani sellasia ihania moi-oon-tas-lentokentalla-kuvia itsestani, surullista!
Sanoin asken terve kajaanilaiselle ystavalleni. Paitsi etta han oli saksalainen eika kajaanlainen. Eika edes meikan ystava. Huomaa olleensa liikenteessa aamukuudesta, eika oo mitenkaan mieletonta odotella yksin lentoa 5h. Sitapaitsi sorruin oluen tilasta kahviin, miten pahaa voi kahvi olla?! Hyi.
Jee en oo yksin enaa. Nyt taalla on varmaan miljoona kiinalaista mun kanssa. Banzai tai jotain.
* * * * *
Lentokoneen ikkunoista alkaa pilkehtia mustan seassa kultaa. Alla avautuu Italia. Varmaan yksi elamani hienommista tunteista valehtelematta. Ciao Firenze, ollaan sopivat toisillemme, jooko?
Mutta ei, eihan meikalaisen tarina tietenkaan voi paattya noin imelasti; lohduttaako yhtaan etta minun (ja niiden kiinalaisten) laukut on paikassa X ja me paikassa Y, siinapa sitten heidan kanssaan jonotellaan lost&foundiin. villapaidassa. hiki. Mutta vihdoinkin perilla!
HHI! nain meni mun matkani, oli aika jarkyttava paiva. Mutta mulla on mielettomasti kerrottavaa ja kaikkea, palataan astialle huomenna!
Ciao! xoxox
perjantai 5. lokakuuta 2012
!!!
 | |||
| edustava täti ja olga! |
Palaan huomenna astialle jos tilanne sallii, toivottakaa mulle onnea matkaan, silllä sitä tarvitaan!!
oheessa liittyväinen video.
torstai 4. lokakuuta 2012
LÄSKIÄISLAHJANI
Tosiaan, mainitsin Miimin antamasta lahjasta ja tässäpä hän on:
JIPI!
 |
| ehkä maailman söpöin laatikko ja ehkä maailman vittuilevin kortti! oheessa itseni tekemä läksiäisilmapallo, keh! |
 |
| TA-DAAA! laatikosta löytyi Hello Heimo-muki, italialaista soklaatia, upea kaulakoru jossa on puu ja lintu, sekä mahtis muistivihko joka valmiiksi sisälsi the Lettipäiden suurimman hitin "pahat tytöt" suoraan vuodelta 2004! |
 |
| Näin se Heimo-muki toimii! |
JIPI!
Apua! Oon minä kyllä aivan ihanien ihmisten ympäröimänä, rakas tätsylini laittoin näin nätin jutun mulle ja olin niin liikkis että ihan pakko ehkä jakaa se teidän kanssa!
KAIKKEA HYVÄÄ SINULLE
Kaikkea hyvää sinulle,
joka olet lähdössä matkaan.
Kaikkea hyvää sinulle,
joka seisot teidenhaarassa,
KAIKKEA HYVÄÄ SINULLE
Kaikkea hyvää sinulle,
joka olet lähdössä matkaan.
Kaikkea hyvää sinulle,
joka seisot teidenhaarassa,
ja mietit mihin suuntaan kääntyä.
Kaikkea hyvää sinulle,
joka vielä emmit,
uskallatko ottaa ensimmäisen askeleen.
Ympäröiköön sinua hyvyys,
joka on unelmiasi suurempi,
Hoitakoon sinua rakkaus,
joka on pettymyksiä syvempi.
Kantakoon sinua hellyys,
joka kestää pimeimmätkin hetkesi.
Hyvää syntymäpäivää ja
turvallista matkaa.
toivoo: Siskotäti
Kaikkea hyvää sinulle,
joka vielä emmit,
uskallatko ottaa ensimmäisen askeleen.
Ympäröiköön sinua hyvyys,
joka on unelmiasi suurempi,
Hoitakoon sinua rakkaus,
joka on pettymyksiä syvempi.
Kantakoon sinua hellyys,
joka kestää pimeimmätkin hetkesi.
Hyvää syntymäpäivää ja
turvallista matkaa.
toivoo: Siskotäti
 |
| oheessa oli tämä kuva minusta, ai mikä lihava punapää? |
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
viimeinen teinivuosi starttaaa!
terve ja heipähei!
Vuosi sitten samaan aikaan olin äärimmäisen ikäkriisin kourissa (lue: istuin koneella ja yritin ylipuhua paavoa että lähtisikö hän kahdentoista jälkeen kanssani rouvviin ouluselle first time ever), mutta tällähetkellä kun viimeinen teinivuosi starttaa muutaman tunnin kuluttua, olen niin sanotusti toinen jalka jo lentokoneessa lähdössä kaaaaaaaauas pois rouvvin ja paavon lähettyviltä. ja vähän ehkä muittenkin. toivon äärimmäisen paljon että tuleva vuosi kasvattaa minua ihmisenä (mielellään tälläkertaa vain henkisesti, kiitos) ja että vihdoinkin tajuaisin että JES MEIKÄ HALUAA TEHDÄ TÄTÄ eikä hyppiä koulusta toiseen. Nii, ja olishan se Luigi kiva. Mutta hyvää syntymäpäivää MÄ 19-vee!! :--)))
lopussa vielä onnittelen itseäni paavon puolesta;
Vuosi sitten samaan aikaan olin äärimmäisen ikäkriisin kourissa (lue: istuin koneella ja yritin ylipuhua paavoa että lähtisikö hän kahdentoista jälkeen kanssani rouvviin ouluselle first time ever), mutta tällähetkellä kun viimeinen teinivuosi starttaa muutaman tunnin kuluttua, olen niin sanotusti toinen jalka jo lentokoneessa lähdössä kaaaaaaaauas pois rouvvin ja paavon lähettyviltä. ja vähän ehkä muittenkin. toivon äärimmäisen paljon että tuleva vuosi kasvattaa minua ihmisenä (mielellään tälläkertaa vain henkisesti, kiitos) ja että vihdoinkin tajuaisin että JES MEIKÄ HALUAA TEHDÄ TÄTÄ eikä hyppiä koulusta toiseen. Nii, ja olishan se Luigi kiva. Mutta hyvää syntymäpäivää MÄ 19-vee!! :--)))
 |
| the paavo. |
lopussa vielä onnittelen itseäni paavon puolesta;
(tämä video koska luotan siihen että saan stigin hyvää syntymäpäivää facebookkiini kuten jokainen vuosi)
Tui Tui!
ps. täytyy vielä näin sivustellen mainita että Meri on ihana ja meidän mummu on kans ihana! pus.
tiistai 2. lokakuuta 2012
kauniita sanoja kaivatultani.
Rakas ystäväni Miimi muisti minua aivan ihastuttavalla synttäri/läksijäislahjuksella josta isken kuvamateriaalia myöhemmin, mutta sen verran tunnustan että yhtä lahjan osaa jo koekäytin koska se oli aika heimo. Ystäväni Miimi on myös villin runosuolen omaava, joten kaikista söpöintä lahjuksessa oli tämä ajatelma, jonka nyt ajattelin hänen suostumuksellaan tännekkin julkaista;
"mä jopa äänettömästi lupaan
sun kanssasi vaikka maailman ääriin
nyt olet lähdössä ilman mua
mä jään sua odottamaan
jos vain tulet takaisin niin lupaan
sun kanssasi vaikka maailman ääriin
mitä keksitkään sä pyytää
saat multa kaiken sen
olethan rakkaimpani ja niin onnellinen
sua kutsuu kaupunki italian
nosta siipesi ja lennä kohti tulevaa
koska olemmehan hiljaa vannoneet
mennään yhdessä vaikka maailman ääriin
kunhan tulet takaisin
me kuljemme käsikkäin maailman ääriin"
-Miimi
 |
| on se vaan melkonen vekkuli tuo minun beibe, eikö? |
6640614.
Hyvät huomenet, ulkona näyttää kuin olisi herännyt vähintään suonsilmäkkeestä ja kahvikin on pahaa, mutta onneksi muumit on hyviä. Ylihuomenna syntymyspäivistelen ja sitten onkin jo perjantai ja sitten lauantai, huijui, paniikki kasvaa! Pitäisi päästä käväisemään vielä ouluystäviä moikkaamassa ihan huolella, mutta saapi taas keskustella rahapussin kanssa että mitäpä hän olisi tällaisesta mieltä, hänet tuntien veikkaan ettei sano juurikaan mitään.
Videosta pääsenkin hyppäämään kamelin selkään sekä asian viereen, rakkaaseen ystävääni. Minusta se on aika söpöä kun muistetaan toisemme lankapuhelinnumerotkin, niin kauan näitä polkuja ollaan yhdessä tallattu. Tänään sitten jäähyväistelen hänet haikein mielin, mutta meidät tuntien haikeutta ei ole ilmassa edes h-kirjaimen vertaa, vaan idiotismi kukkii!
 |
| Oheessa harvinaisen lammasmainen pikkuhönö-kuva bestixistä!!11 |
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin ja videoon liittyen; lähden syömään aamupalaa! Arrivederci!
maanantai 1. lokakuuta 2012
Terrve.
On tämä Suomen syksy kyllä vielä nättiä, mutta oon kyllä tosin kiiitollinen että tätä tarvitsee vaan katsella enää muutama päivä (täten pelastuen loskapaskalta, aamen!). 6.10 suuntana siis oulu-helsinki-frankfurt-firenze, toivon oikein kovin etten kuole lentokenttiin, ja toisaalta olisi myös ihan mukava selvitä ehjänä ulos lentokoneestakin.
 |
| Kyllä, liittyy lentopelkooni yhtäpaljon kuin. |
Tänään jäähyväistelin isänpuolenperheeni, sinne jäin pikku-urpot kaipaamaan vanhinta urpoketta, onneksi jätkät on vielä niin pieniä, ettei ne vielä oikein ymmärrä tätä meikäläisen väliaikaista muuttoprosessia. Mutta harmikseni minä tajuan sitäkin enemmän ja tiedän jo nyt että varmaan raastan ranteeni auki foccaccialla ikävän johdosta (jonka jälkeen tod. näk. syön kyseisen herkun).
Pakkaamisiin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)